Vuolukivi – Juuan harmaata kultaa

Suomen Vuolukivi Oy:n louhos Nunnanlahdessa vuonna 1937. Kuva: Juuan kotiseutuarkisto.

Juuan Nunnanlahdessa on Suomen suurin vuolukiviesiintymä, joka on tehnyt Juukaa tunnetuksi myös kansainvälisesti. Paikalliset asukkaat ovat hyödyntäneet vuolukiveä jo esihistoriallisella ajalla, ja suurikokoiset vuolukiviuunit olivat tavallisia entisajan juukalaisissa maalaistaloissa. Vuolukivi soveltuukin erityisesti uunien materiaaliksi monia muita kivilajeja paremmin.

Kiinnostus vuolukiven teolliseen käyttöön alkoi, kun geologi Benjamin Frosterus esitteli vuonna 1877 vuolukiveä koskevia tutkimuksiaan. Nunnanlahden kallioperää tutkittiin ja vuolukiviesiintymiä kartoitettiin. ”Harmaan kullan” hyödyntäminen alkoi toden teolla 1890-luvulla, kun Helsingin liikemiehet kiinnostuivat sen käytöstä rakentamisessa. Ensimmäinen Nunnanlahdessa aloittanut vuolukiviyritys, Oy Finska Täljsten Ab, aloitti toimintansa vuonna 1899.

Vuosisadan vaihteessa elettiin jugend-tyylisen rakentamisen kultakautta, ja vuolukivelle oli kysyntää erityisesti rakennusten julkisivumateriaalina. Juukalaista vuolukiveä voi Helsingissä tänäkin päivänä nähdä esimerkiksi vuonna 1901 valmistuneessa vakuutusyhtiö Pohjolan talossa Aleksanterinkadulla. Talon suunnittelivat Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen, joiden arkkitehtitoimisto olikin merkittävässä roolissa Nunnanlahden vuolukiven tuomisessa maailmankartalle.

Kiviteollisuus vaikutti merkittävästi Nunnanlahden kylän kehitykseen ja tarjosi paikkakuntalaisille töitä niin louhoksilla, kuljetus- ja lastaustöissä kuin sairaanhoidossa ja ruokahuollossakin. Kylään tuli myös paljon ulkopaikkakuntalaista työvoimaa. Laajamittaisen vuolukivituotannon käynnistyessä jouduttiin ratkaisemaan ongelma, miten painavaa kiveä kuljetettaisiin tiettömältä syrjäseudulta maailmalle. Talvisin hevoset vetivät kivikuormia Kontiolahden tai Lieksan rautatieasemille, ja keväisin veden ollessa korkealla kiveä kuljetettiin laivojen vetämänä Pielisjoella Saimaalle tai Pielisen yli Lieksaan. 

Kivityömiehiä Nunnanlahdessa. Kuva: Juuan kotiseutuarkisto.

Juuan kirkonkylällä vuolukiven taiteellista käyttöä voi nähdä esimerkiksi Juuan kunnantalon julkisivulla. Rakennuksen sisäänkäyntiä ympäröi juukalaisen kuvanveistäjä Kauko Kortelaisen (s. 1933) Kuntakokous-niminen vuolukivireliefi vuodelta 1984.

Lähteet:
Juvonen, Jaana 2017: Juuka 1867–2017: kunnan historia. Nunnanlahden kyläyhdistys 2022: Nunnanlahti – kylä kivestä.
NunnaUuni Oy, Tulikivi Oyj