2. Työväentalo

Vanhatie 1B
Rakennettu 1909

Juuan työväenyhdistys on perustettu vuonna 1906. Heti ensi töikseen yhdistys päätti oman työväentalon rakentamisesta. Tunnettu juukalainen kivimies Juho Heikki Nupponen (1870–1939) pystytti kivijalan vuonna 1908, ja talo valmistui seuraavana vuonna. Työväenyhdistyksen johdossa olivat tuohon aikaan paikkakunnan ammattikäsityöläiset. Ensimmäisessä hallituksessa oli puheenjohtajana räätäli Risto Sorjonen, varapuheenjohtajana puuseppä Juho Huttunen, kirjurina mylläri Santeri Louhelainen ja rahastonhoitajana suutari Jussi Tanskanen. Vuonna 1910 Juuan työväenyhdistyksellä oli noin 140 jäsentä.

Sisällissodan aikaan vuonna 1918 suojeluskunta määräsi yhdistyksen toiminnan lopetettavaksi, ja sen omaisuus takavarikoitiin. Sodan jälkeen omaisuus saatiin kuitenkin takaisin, toiminta jatkui, ja työväentaloon vedettiin sähköt.

Työväentalo oli alun perin suorakaiteen muotoinen, mutta 1920-luvun alussa rakennetun lisäsiiven myötä siitä tuli L-muotoinen. Julkisivua koristi päätykolmio, jossa oli moniruutuinen ikkuna, eikä sillä seinustalla ollut ovea, vaan sisään mentiin pariovista sisäpihan puolelta. Julkisivua ja ulko-oven paikkaa muutettiin vuonna 1954, jolloin taloon asennettiin myös keskuslämmitys.

Työväentalolla pidettiin 1920-luvulta lähtien ohjelmallisia iltamia, ja talossa toimi mm. ompeluseura, näytelmäkerho ja torvisoittokunta. 1930–50-luvuilla Urheiluseura Huiske käytti taloa tukikohtanaan sekä nyrkkeily- ja painiharjoitusten paikkana. Työväentalo oli 1950–60-luvuilla suosittu tanssipaikka, jonne tultiin kaukaisemmistakin Juuan kylistä. Työväenyhdistys alkoi 1940-luvulla näyttää talossa elokuvia, ja elokuvateatteri Pohjantähti oli toiminnassa vuoteen 1967 saakka. Sen jälkeen taloa vuokrattiin liiketiloiksi ja julkisivulle asennettiin iso näyteikkuna. Rakennuksessa toimi 1970-luvulla teollisuustiloja ja huonekaluliike. Työväenyhdistys lunasti tontin kunnalta vuonna 1988, ja tontti nimettiin Koivistoksi silloisen presidentin mukaan. Työväenyhdistys peruskorjasi rakennuksen vuonna 1990 ja se vihittiin uudelleen käyttöön seuraavana vuonna, jolloin Juuan Urheilijat ry herätti myös talon tanssiperinteen uudelleen henkiin.

 

3. Savo-Karjala

Vanhatie 2
Rakennettu 1928–29

Muistitiedon mukaan Savo-Karjalan Osakepankin talo on rakennettu vuosina 1928–29. Alun perin rakennuksen julkisivulla on ollut sisäänkäynnin molemmin puolin joonialaistyyliset koristepylväät. Ensimmäinen pankinjohtaja oli Matti Edvard Nuutinen ja sen jälkeen Esa Pakarinen. Talon toisessa kerroksessa asui 1930-luvulla useita vuosia konstaapeli Ilmari Tuhkasen perhe. Osakepankki lopetti toimintansa talossa talvisodan aikana, ja vuonna 1940 rakennus myytiin huutokaupalla.

Juho Timonen piti rakennuksessa matkahuoltoa ja ravintolaa vuosina 1945–46. Samaan aikaan toisessa kerroksessa toimi lastenneuvola. Kiinteistön osti vuonna 1946 vasta perustettu Juuan Osuuskauppa, joka piti paikalla rautakauppaa ja konttoria. Tuolloin taloa isännöi osuuskaupan ensimmäinen toimitusjohtaja Martti Rito. Taloon lisättiin laajennus osuuskaupan kirjakauppaa ja elintarvikeosastoa varten vuonna 1958, ja varastosiipi rakennettiin vuonna 1962. Osuuskaupan toiminta loppui talossa vuonna 1971. Sen jälkeen paikalla on ollut monenlaista liiketoimintaa, mm. kirjapaino, kampaamo, valokuvaamo, Vaarojen Sanomien toimitus ja tilitoimisto.

 

4. Kannaksela

Muita nimiä: Säästöpankki
Vanhatie 3
Rakennettu 1900-luvun alussa

Talon rakennutti 1900-luvun alkuvuosina Kannaksenkylältä kotoisin ollut kauppias Juho Kannas (1874–1926, ent. Kakkinen). Hän piti talossa kauppaa vuosina 1904–12 ja 1918–22. Kannaksen konkurssin myötä talo siirtyi 1920-luvun puolivälissä kauppias Juho Peilamolle, joka piti kauppaa viereisessä Kuokkalan talossa.

Peilamo puolestaan myi Kannakselan vuonna 1929 Juuan Säästöpankille, joka toimi talossa vuoteen 1969 saakka. Talo oli alun perin yksikerroksinen, mutta Säästöpankin aikaan siihen lisättiin toinen kerros. Nykyinen ilme on peräisin 1930-luvulta. Säästöpankin pitkäaikaisena johtajana oli vuosina 1929–65 Samuli Huttunen, ja vastuuta kantoi myös kamreeri Elvi Takkunen (o.s. Tanskanen). Huttusen jälkeen pankkia johtivat Sulo Moilanen ja Jorma Kettunen. Osa talosta oli pankin aikaan vuokrattuna asuinkäyttöön.

Talossa oli 1940-luvulla myös nimismiehen kanslia ja 1950–60-luvuilla Arolan parturi-kampaamo. Johannes ja Helli Haukka ostivat pankkitalon vuonna 1970 ja pitivät siinä verhoomo- ja huonekaluliikettä vuoteen 1988 saakka. Matti Haukka avasi taloon verhoomoliikkeen vuonna 2002.

 

5. Kulmala

Muita nimiä: Raja-Karjala
Huttulantie 1
Rakennettu 1900-luvun alussa,
laajennettu 1920-luvulla

Alun perin 1900-luvun alkuvuosina rakennettu Kulmalan talo oli monien sen ajan kirkonkylän rakennusten tapaan yksikerroksinen, satulakattoinen hirsitalo. Kun rakennukseen tuli 1920-luvulla lieksalaisen Pielisjärven Yleisen Osuusliikkeen myymälä, siihen tehtiin laajennus ja toinen kerros. Osuusliikkeen myymälänhoitajana toimi vuosina 1929–33 Juho Timonen, ja hänen jälkeensä kauppaa hoitivat Eero A. Väyrynen ja Paavo Vattulainen.

Joensuulainen osuusliike Oma-Apu piti talon päädyssä kahvila-ravintolaa 1940-luvulla. Liiketoimintaa jatkoi kaupanpidon muodossa 1960-luvulta vuoteen 1980 saakka Osuusliike Raja-Karjala, jolla oli läheinen yhteys työväenliikeeseen. Osuusliikkeen jälkeen rakennuksen omistajaksi tuli Tapani Vepsäläinen, jolla oli talossa sähköliike.

Vuonna 1990 talo siirtyi Seppo ja Matti Kukkosen omistukseen, ja he pitivät siinä SM-Sähkö Oy -nimistä liikettä.

 

 

6. Jokirinne

Muita nimiä: Huttula, Malja
Huttulantie 2
Rakennettu 1910-luvulla

Lukkarilan tilan alkuperäinen päärakennus oli rakennettu 1800-luvulla. Nykyisin paikalla oleva talon on rakennuttanut 1910-luvulla kauppa- ja asuintaloksi Juho Huttunen, joka oli tilan omistaja 1900–1930-luvuilla. Hänen mukaansa paikkaa on kutsuttu Huttulaksi.

Kauppias Juho Huttunen oli suntio Tahvo Huttusen poika ja yksi aikansa vaikutusvaltaisimpia juukalaisia. Hän lahjoitti tilan vanhan, 1800-luvulta olleen päärakennuksen Juuan suojeluskunnalle vuonna 1938, ja sen hirsistä tehtiin lottatalo Paalasmaalle. Vuonna 1954 samoja hirsiä käytettiin Timovaaran metsästysyhdistyksen majan rakentamiseen. Juho Huttusen kuoltua vuonna 1935 myös Huttulan talo ja siihen liittyvä maaomaisuus siirtyivät testamenttilahjoituksena suojeluskunnalle.

Suojeluskunnan aikaan Huttulan tontilla oli Lotta-Svärd-yhdistyksen pitämä Lottakioski. Aluksi lotat hoitivat kioskia talkootyönä, mutta myöhemmin kioskia tuli pitämään vuokralaisena Saimi Puumalainen. Suojeluskunnan lakkauttamisen yhteydessä vuonna 1944 talo ja tontti siirtyivät edelleen Juuan Valistusseurojen Kannatusyhdistykselle, joka oli myös Seurojentalon omistaja. Kesällä 1949 ja 1950 pihan kioskitoimintaa jatkoivat vielä yhdistyksen vuokralaisina Lyyli Karhinen ja Toini Kanula. Huttulan talossa toimi myös 1930-luvulta vuoteen 1952 Juuan postikonttori.

Valistusseurojen Kannatusyhdistys huutokauppasi talon ja tontin vuonna 1951 Vilho Maljalle. Malja sai vuonna 1952 luvan muuttaa entiset postin tilat ravintola- ja kahvilahuoneistoksi, ja hän perusti taloon Ravintola Juuan. Vuonna 1955 Malja laajensi rakennusta ja muutti sen kaksikerroksiseksi. Vuonna 1961 taloon tehtiin rinnetonttia hyödyntäen pohjakerros, jonne tuli pannuhuone, sauna ja pesutilat.

Talossa on toiminut myös Kelan toimisto vuosina 1966–68, hammaslääkärin vastaanotto, Toivo Maljan valokuvaamo ja Maljan kodinkoneliike. Vuonna 1972 alakerran tilat muutettiin asuinhuoneistoksi, ja talo on edelleen asuinkäytössä.

 

7. Vikilä I

Muita nimiä: Juuan kauppa
Vanhatie 4
Rakennettu 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa, laajennettu 1930-luvulla

Osoitteissa Vanhatie 4 ja 6 sijaitsevat Vikilän talot ovat keskeisen sijaintinsa ansiosta muodostuneet eräänlaiseksi Puu-Juuan tunnuskuvaksi. Muistitiedon mukaan Vanhatie 4:ssä sijaitseva rakennus oli alun perin punainen, yksikerroksinen mökki, joka oli mahdollisesti rakennettu jo 1800-luvun puolella.

Juuan Petrovaarasta kirkonkylälle tullut Antti Tossavainen alkoi vuosisadan vaihteessa pitää talossa kauppaa ja hänen vaimonsa Maikki kahvilaa. Tossavaisen vävy Aarne Kortelainen jatkoi kahvilan ja Nurmeksen Kauppaosakeyhtiön ruokakaupan pitoa ja laajensi talon sen nykyiseen muotoon 1930-luvulla. Kortelaisen kuoltua vain 33-vuotiaana kahvilanpitoa jatkoi hänen leskensä eli Tossavaisen tytär Tyyne Kortelainen. Talossa toimi jonkin aikaa myös leipomo ja parturi-kampaamo sekä vuosien 1904–28 välillä muutamaankin otteeseen Säästöpankin konttori. Talvisodan aikaan keväällä 1940 talo oli puolustusvoimien huoltokeskuksena.

Kauppias Viljo ”Viki” Peltola osti rakennuksen vuoden 1945 tienoilla. Hän oli jo aiemmin ostanut viereisen talon, ja hänen mukaansa rakennuksia alettiin kutsua Vikilän taloiksi. Peltola piti Vanhatie 4:ssä kauppaa ja kahvilaa.

Talossa oli 1940-luvun lopulta 1950-luvun lopulle Juuan Kauppa Oy, jonka ensimmäinen kauppias oli August Holopainen. Kaupan pääomistaja ja tavarantoimittaja oli joensuulainen Tukkuliike Hallman Oy, ja juukalaisia kauppayhtiön osakkaita olivat Holopaisen ohella rovasti Jalmari Tela, opettaja Toivo Tirkkonen ja pankinjohtaja Matti Edvard Nuutinen. Viimeisenä omistajana oli 1950-luvun puolivälistä kaupan lopettamiseen saakka Enosta kotoisin ollut Lahja Pakarinen. Juuan kaupan jälkeen talossa oli vuoteen 1969 asti Suoma Hietalan Kulma-Baari ja elintarvikekauppa Eväskulma. Erilaiset liikkeet, kuten lämpö- ja vesijohtoliike, vuorottelivat paikalla vielä 1970–80-luvuilla.

Vuonna 2004 Kaspel Oy osti molemmat Vikilän talot, ja yhtiön omistaja Esa Pakarinen kunnosti rakennukset näyttely- ja myyntitiloiksi. Syntyi Vikilän taidetalo ja Biljarditalo, joissa oli myynnissä runsain mitoin erilaisia käsitöitä ja taidetta. Myöhemmin talot osti Markku Rudanko omaksi galleriakseen.

 

8. Vikilä II

Muita nimiä: Peltola
Vanhatie 6
Rakennettu 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa, laajennettu 1935 jälkeen

Myös toinen Vikilän taloista on rakennettu muistitiedon mukaan 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Alun perin yksikerroksinen talo on laajennettu kaksikerroksiseksi vuoden 1935 jälkeen.

Talossa asuivat 1900-luvun alkukymmenillä Anni ja Hannes Nykyri. Hannes Nykyrillä oli talon tontilla kattotiilitehdas, jonka tiiliä vietiin eri puolille Pohjois-Karjalaa Aatu Kallisen kuorma-autolla, ja Anni Nykyri piti talossa kahvilaa. Rakennuksessa oli 1920-luvun alussa myös Mikko Pehkosen kellosepänliike ja vuosina 1937–45 Juho Timosen Keskus-Kahvila ja matkakoti.

Viljo Peltola osti talon vuonna 1938, ja 1960-luvulle saakka se tunnettiin Peltolan kauppana. Peltolan jälkeen talon omistajaksi tuli Elias Konttinen, joka perusti vuonna 1969 Kuosikontti-nimisen vaatekaupan. Enso Gutzeit Oy:n piiritoimisto oli talossa 1970–80-luvuilla, sitten Merja Auran ja myöhemmin Aila Turusen pitämä Kilo ja Metri -kangaskauppa vuoteen 1995 saakka. Vuonna 2004 talo siirtyi Kaspel Oy:n omistukseen ja nimettiin Biljarditaloksi.

 

9. Kuokkala

Muita nimiä: Peilamon kauppa, Parviainen
Vanhatie 5
Rakennettu 1900-luvun alussa, laajennettu 1920-luvulla

Kuokkalan talo oli alun perin 1900-luvun alussa rakennettu Pitkäsen mökki, jossa oli tupa ja yksi kamari. Talossa toimi eri kauppaliikkeitä 1920–70-luvuilla, ja se onkin hyvä esimerkki perinteisestä kirkonkylän kaupasta.

Vienan Karjalasta Juukaan saapunut laukkukauppias Ivan Peksujeff perusti kirkonkylään kaupan vuonna 1906. Hän osti Vanhatie 5:ssä sijainneen talon vuonna 1918 kauppakäyttöön ja muutti sen kaksikerroksiseksi 1920-luvulla. Peksujeff suomalaisti nimensä myöhemmin Juho Peilamoksi. Vuonna 1945 kauppatoimintaa jatkoi Juhon poika Paavo Peilamo.

Outokumpulainen kauppaliike Velj. Kuokkanen Oy osti kiinteistön Peilamolta vuonna 1948, jolloin paikan nimeksi tuli Kuokkala ja kaupanhoitajaksi Otto Parviainen. Vuonna 1953 Parviaisesta tuli kaupan omistaja ja itsenäinen K-kauppias. Vuonna 1957 talon avovintistä tehtiin palvelijanhuone ja lastenhuone, ja 1960-luvulla julkisivulle asennettiin isot näyteikkunat. Parviaisen kauppa siirtyi uuteen K-kauppataloon Kirkkotielle vuonna 1968. Sen jälkeen 1970-luvulla talossa oli Lehikoisen lasi- ja remonttiliike. Myöhemmin talo siirtyi Tulikivi Oyj:n omistukseen ja siinä oli Juuan työttömät ry:n kirpputori ja ruokala. Kaspel Oy vuokrasi talon vuonna 2005 näyttelykäyttöön.

 

10. Arola

Muita nimiä: Elanto
Vanhatie 7
Rakennettu 1900-luvun alussa, uudistettu 1920–30-luvuilla

Arolan talo oli alun perin 1900-luvun alussa rakennettu yksikerroksinen mökki, jota on uudistettu ja muokattu 1920–30-luvuilla. Muistitiedon mukaan Vanhatien puoli on talon vanhin osa ja sisäpihan puoli jälkikäteen rakennettu. Talon kaksikerroksiseksi korotettua osaa kutsutaan torniksi.

Kiinteistön rakennuttaja ja ensimmäinen omistaja oli Salonkylältä kotoisin ollut leipurimestari Heikki Ovaskainen. Amerikassa käynyt Ovaskainen palasi kotiin rikkaana miehenä ja sokerileipurin opin saaneena ja alkoi pitää talossa Elanto-nimistä kahvilaa ja leipomoa. Ovaskaisen leipomotuotteet olivat tunnettuja pitäjän ulkopuolellakin. Hän joutui kuitenkin poistamaan Elanto-kyltin välttääkseen oikeudenkäynnin Helsingissä toimivan Osuusliike Elannon kanssa. Ovaskainen muutti Juuasta Lappeenrantaan vuonna 1939, ja kahvilanpitoa jatkoivat hänen vuokralaisinaan niinikään Amerikasta kotiutuneet Anna-Liisa ja Väinö Säämänen, jotka pitivät talossa myöhemmin myös matkahuoltoa.

Talossa on ollut myös John Ludvig Hyvösen räätälinliike ja Antti Immosen radioliike. Juuan Osuuskaupan leipomo oli talossa 1940-luvun lopulta 1950-luvun alkuun. Sen jälkeen Hellin Tuonen ja myöhemmin Aini Kuittinen pitivät talossa Kansankahvilaa. Vuonna 1960 rakennuksen omistajiksi tulivat Armi ja Usko Arola, joilla oli Arolan Asuste -kauppa ja vuoteen 1980 saakka Arolan parturi-kampaamoliike. Talon liiketoiminta päättyi vuonna 1996.

 

11. Jukola

Muita nimiä: Rikas Rouwa, Ritarihuone
Vanhatie 8
Rakennettu 1900-luvun alussa, laajennettu 1920–30-luvuilla

Jukolan talon perustukset ovat mahdollisesti peräisin 1800-luvun puolelta, mutta ainakin 1900-luvun alkukymmeninä paikalla on ollut liikerakennuksena toiminut pieni talo. Vuodelta 1924 peräisin olevassa valokuvassa talo on yksikerroksinen, kun taas vuonna 1935 otetussa kuvassa se on korotettu kaksikerroksiseksi. Talon osti 1900-luvun alussa Nilsiässä syntynyt ja Kuopiossa kellosepän opin saanut Kalle Savolainen, joka piti siinä 1920-luvulla kelloliikettä ja kahvilaa. Kelloseppä Savolainen oli myös Juuan Säästöpankin perustaja ja pankin hallituksen jäsen vuosina 1904–29.

Nurmeslainen Osuuskauppa Jukola perusti paikalle liikkeensä 1930-luvun alussa ja samalla uudisti ja laajensi vanhaa rakennusta. Juukaan perustettiin oma osuuskauppa 1946, joka aloitti toimintansa tässä rakennuksessa ja piti siinä ruokaosastoa vuoteen 1958 ja kangasosastoa vuoteen 1971 asti. Osuuskaupalta kiinteistö siirtyi Juuan kunnalle. Talossa on ollut keraamikko Sinikka Häyrisen Savikamari sekä Rikas Rouwa -niminen kahvila-ravintola ja majoituspalvelu. Juuan Työttömät ry vuokrasi talon kunnalta vuonna 2004 ja siirsi tien toiselta puolelta työttömien ruokala-kahvilan ja kirpputorin Ritarihuoneeksi nimeämäänsä taloon. Sen jälkeen talossa toimi jonkin aikaa Pitopalvelu- ja hautaustoimisto Hast ja nykyisin Majatalo Juuka.

Jukolan ja Aikalan (13) talojen välissä sijaitsi aikoinaan Enso Gutzeitin talo, joka on sittemmin purettu.

 

12. Sentraali

Vanhatie 9
Rakennettu 1800-luvun lopussa, uudistettu 1930-luvulla

Sentraali on Juuan vanha puhelinkeskus. Alun perin 1800-luvun lopussa rakennettu talo oli yksikerroksinen hirsirakenteinen mökki, mutta nykyinen ulkoasu ja kuisti ovat peräisin 1930-luvulta.

Ensimmäiset puhelimet saapuivat Juukaan vuonna 1898 Nurmeksen ja Joensuun välisen puhelinlinjan myötä. Kirkonkylän puhelinkeskus eli Sentraali aloitti toimintansa 1900-luvun alussa, ja Juuan ensimmäinen puhelinluettelo julkaistiin vuonna 1904. Puhelimia omistivat tässä vaiheessa nimismies, rovasti, apteekkari, kunnanlääkäri sekä muutama kauppias. 1950-luvun puolivälissä Juuassa oli puhelimia 195 kappaletta, kymmenen vuotta myöhemmin 309, ja 1980-luvulle tultaessa jo reilusti yli 2 000.

Sentraalin talon käsivälitteistä puhelinkeskusta hoiti pitkään Alma Kuittinen sekä hänen miniänsä ja tyttärensä. Puhelinkeskus oli talossa vuoteen 1968 saakka, jolloin uusi automatisoitu puhelinkeskus aloitti toimintansa Juuan Osuuspankin talossa. Sen jälkeen talo oli asuinkäytössä. Vuonna 1992 Juuan Kädentaitajat ry vuokrasi ja kunnosti valtion omistaman rakennuksen näyttely- ja myyntitilaksi.

 

13. Aikala

Muita nimiä: Pehkonen
Vanhatie 10
Rakennettu 1920-luvulla

Kelloseppä Mikko Pehkonen rakennutti Aikalan liike- ja asuintalon Särkänmäen kupeeseen 1920-luvulla, todennäköisesti vuosien 1922–24 välillä. Taloa on myöhemmin laajennettu ja esimerkiksi ikkunoita on ajan saatossa muokattu.

Mikko Pehkosen kellosepänliike aloitti toimintansa talossa vuonna 1922. Talon rakentamisesta vastasi Vuokon Saarivaarasta kotoisin ollut, laulajanakin tunnettu Eetu Nevalainen. Sylvi Timonen piti talossa parturi-kampaamoa 1930-luvulla ja Armi Arola 1950-luvulla.

Kellosepänliike siirtyi vuonna 1970 Mikko Pehkoselta hänen pojanpojalleen Pertille. Pertti Pehkonen muutti liikkeen uusiin tiloihin vuonna 1972, ja Aikalaan tuli vuokralaiseksi Martti Mikkosen varaosaliike Nurmeksesta. Vuonna 1979 rakennuksen omistajiksi tulivat Laila ja Mikko Kukkonen, joilla oli talossa auto- ja varaosaliike vuoteen 1999 saakka. Talon osti 2000-luvun alussa varatuomari Raimo Kettunen, joka alkoi pitää siinä lakiasiaintoimistoa.

 

 

14. Särkkä

Vanhatie 11
Rakennettu 1900-luvun alussa

Särkänmäen huipulla sijaitseva talo on rakennettu muistitiedon mukaan 1900-luvun alussa, kuitenkin ennen vuotta 1918. Talon rakennutti asioitsijana ja konstaapelina työskennellyt Otto Vaakanainen, jonka vaimo Mari piti talossa kahvilaa. Sota-aikana 1940-luvulla talossa piti kauppaa ja matkakotia Iida Huttunen, joka oli kauppias Juho Huttusen leski ja syntyjään Paalasmaan Nevalaisia. Vuonna 1944 kahvilanpitäjänä oli Irja Jauhiainen (o.s. Volotinen). Sotavuosien jälkeen Heikki Kärki piti paikalla vähän aikaa sekatavarakauppaa. Talon rakennuttaneen Otto Vaakanaisen pojalla, teknikko Sakari Vaakanaisella oli talossa 1940–50-lukujen vaihteessa radiokauppa ja -korjaamo. Vuonna 1953 radiokauppiaaksi tuli Jouko Kallinen, joka myös osti talon Sakari Vaakanaiselta vuonna 1961.

Talo on suurelta osin alkuperäisessä asussaan lukuun ottamatta jälkikäteen lisättyjä näyteikkunoita. Rakennuksen vieressä sijaitsi aikoinaan suuri hirsirakenteinen Kuittilan tilan päärakennus, joka purettiin vuonna 1968. Sen paikalle rakennettiin valtion virastotalo, jonka toiminta on sittemmin loppunut.

 

15. Kansakoulu ja tupaluokka

Vanhatie 12
Koulutalo rakennettu 1835
Tupaluokka rakennettu 1897

Vuonna 1835 rakennettu, kansakouluna toiminut talo on Puu-Juuan vanhin rakennus (kartassa 15a). Alun perin se oli Särkkälän tilan asuintalo. Juuan kirkonkylän kansakoulu, joka aloitti toimintansa vuonna 1880, oli aluksi vuokralla Kuittilan tilalla. Sitten kunta vuokrasi koulutilat Särkkälän tilalta Karoliina Itkoselta, joka oli talollisen Adam Karjalaisen leski, ja koulutoiminta siirtyi tähän taloon. Vuonna 1886 kunta osti koko tilan rakennuksineen koulukäyttöä varten.

Koulutaloa laajennettiin vähitellen vuosien saatossa. Sinne tehtiin esimerkiksi uusia luokkatiloja sekä mies- ja naisopettajan asuintilat, ja joitakin huoneita korotettiin.

Vuonna 1915 koulu oli venäläisten sotilaiden leipomo- ja majoitustilana. Sotavuosien välirauhan aikaan vuonna 1940 rakennus oli kapteeni Aution johtaman ns. Salmin lohkon suomalaisten sotilaiden käytössä.

Rakennuksen nykyinen ulkoasu on suurelta osin peräisin 1930-luvulta. Vuoden 1930 jälkeen talon ulkonäköä on muutettu vaihtamalla oppilaseteisen pulpettikatto harjakatoksi ja lisäämällä Vanhatien varressa olevaan päätyyn kaksi ikkunaa. Vuonna 1954 opettajien asuntoihin tehtiin wc:t, ja vuonna 1962 kattilahuone muutettiin saunaksi ja pesutiloiksi.

Koulutoiminnan loputtua rakennus oli nuorisotalona ja bändien harjoittelupaikkana. Kunta teki talossa peruskorjauksen 2020-luvun alussa, ja nykyisin siinä toimii päiväkoti Puuhelmi.

Koulun vieressä on erillinen vuonna 1897 rakennettu käsityö- ja voimistelusali eli tupaluokka (15b). Päätös lisätilan rakentamisesta tehtiin vuonna 1892, mutta suunnitelma toteutettiin vasta muutaman vuoden päästä. Vuodesta 1920 lähtien käsityö- ja voimistelusalia käytettiin myös luokkahuoneena, vaikka se ei sopinutkaan tarkoitukseen kovin hyvin kylmyytensä takia.

 

16. Kunnantalo

Muita nimiä: Pitäjäntupa
Vanhatie 14
Rakennettu 1887

Vanha kunnantalo eli pitäjäntupa on rakennettu vuonna 1887. Pitäjäntuvan rakentaminen oli otettu esille pitäjänkokouksessa jo vuonna 1869 ja suunnitelmat olivat valmiina vuonna 1877, mutta talo rakennettiin vasta 10 vuotta myöhemmin. Talo pystytettiin kunnan ostamille Särkkälän tilan maille Pajasärkkä-nimiselle paikalle, jonka nimi juontaa juurensa siellä aiemmin sijainneesta sepänpajasta.

Uusi pitäjäntupa otettiin käyttöön tammikuussa 1888. Talossa oli kokous- ja käräjäsali, tuomarin ja lautamiesten kamarit, porstua, tupa ja postitoimisto. Alkuperäisen suunnitelman mukaan taloon piti tulla myös lääkärin leikkuuhuone, mutta posti tuli sen tilalle. Kunnantalon yhteyteen rakennettiin myös ulkorakennus, jossa oli aitta, talli, navetta, halkoliiteri ja makkihuone. Sähkövalot kunnantaloon asennettiin vuonna 1919 ja puhelin vuonna 1924.

Pitäjäntuvan vakituinen talonmies, sittemmin lautamies ja herastuomari Heikki Poikonen, asui perheineen pitäjäntuvan yhteydessä. Hän sai luvan myydä kunnantalolla kahvia ja pullaa ja häätää muut kauppiaat pois talosta. 

Alkujaan kunnantalossa oli käyttötilana vain rakennuksen alakerta. Avovintti muutettiin 1960-luvun peruskorjauksen yhteydessä kunnanvaltuuston saliksi ja kokoontumistilaksi. Nykyisen avokuistin paikalla oli alun perin lasikuisti.

Taloon tehtiin vuonna 1975 lisäsiipi, jossa toimi työvoimatoimisto vielä 1990-luvulla ja joka oli sen jälkeen jonkin aikaa maalaistorina. Lisäsiipi kuitenkin purettiin 1990-luvun lopulla, koska sen katsottiin turmelevan talon alkuperäisen tyylin.

Vuosikymmenten aikana kunnantalossa on nähty luentoja, näytelmiä, iltamia ja kansanjuhlia, ja siellä on kokoontunut nuorisoseura, työväenyhdistys, nuorsuomalaiset, voimisteluseura ja maamiesseura. Rakennus oli kunnantalona lähes sadan vuoden ajan vuoteen 1984 saakka, kunnes nykyinen kunnantalo valmistui Poikolantielle. Vanhassa kunnantalossa kunnanjohtajina toimivat Martti Veck, Onni Nuutinen ja Olavi Tiittanen.

Myöhemmin vanhaa taloa on vuokrattu yhdistyksille ja yrityksille. Nykyisin talon nimi on Taitokartano, ja siinä on paikallisten käsityöyrittäjien ja kampaamon liiketiloja.

 

 

17. Kansalaisopisto

Rakkaudenkuja 1
Rakennettu 1931

Kansalaisopiston talo on rakennettu vuonna 1931. Alun perin rakennus oli kansakoulu, joka tehtiin vanhan kansakoulurakennuksen (15a) rinnalle. Kansakoulu oli jo pitkään tarvinnut lisätiloja, mutta kunta viivytteli uuden koulun rakentamista. Vuonna 1923 hankittiin jo ensimmäisiä rakennustarvikkeita ja vuonna 1929 koulurakennuksen piirustuksetkin olivat valmiit, mutta hankkeesta luovuttiin vielä tässä vaiheessa suurten kustannusten takia.

Viimein elokuussa 1930 Juuan valtuusto hyväksyi rakennushankkeen sekä rakennusmestari Otto Savolaisen tekemät piirustukset. Rakennusmateriaalina hyödynnettiin Rostuvin hautausmaan vierestä puretun Venäjän vallan aikaisen kasarmirakennuksen hirsiä.

Uuteen kansakouluun tehtiin luokkahuoneiden lisäksi opettajien asuntoja, jotka on myöhemmin muutettu opettajanhuoneiksi ja kanslioiksi. Rakennuksen ulkoasu on kuitenkin säilynyt ennallaan. Kansakoulun jälkeen rakennuksessa toimi Juuan lukio vuoteen 1988 saakka. Talo remontoitiin 1990-luvulla kansalaisopiston tarpeita vastaavaksi, ja se on siinä käytössä edelleen.

 

18. Särkkälä II

Muita nimiä: Lääkäritalo
Rakkaudenkuja 8
Rakennettu 1931

Talo on rakennettu kunnanlääkärin virka- ja asuintaloksi vuonna 1931, samaan aikaan viereisen kansakoulurakennuksen (17) kanssa. Talon rakensivat Juho Huttunen ja Ville Jalkanen, ja ensimmäisenä lääkärinä talossa aloitti A. Niiranen. Myöhäissyksyllä 1931 taloon asettui Heikki Moisio, joka oli Juuassa hyvin tunnettu ja pidetty lääkäri. Moisio harjoitti lääkärin ammattia aina kuolemaansa eli vuoteen 1955 saakka. Vuonna 1939 taloon tuli kunnanlääkäriksi Aarne J. Arho, joka menehtyi vuonna 1942 nimismiehen veitseniskuun naapuritalon illanistujaisissa. Hänen jälkeensä talossa pitivät kunnanlääkärin vastaanottoa muun muassa Pekka Vuorinen, Ahti Saarelainen ja Matti Pohjola.

Taloa laajennettiin vuonna 1964 uusilla lääkärin vastaanottotiloilla, mikä muutti merkittävästi 1930-luvun alkuperäistä ulkoasua. Vuonna 1975 vastaanottotiloista tehtiin päiväkoti. Talon toisella puolella oli Juuan terveystoimisto ja asuintiloja, jotka nekin muutettiin päiväkodin tiloiksi vuonna 1984. Juuan kunta teetti talossa perusteellisen korjauksen 2010-luvulla ja samalla rakennettiin lisäsiipi. Talossa toimii päiväkoti Pikku-Elli.

 

19. Saunasärkkä

Muita nimiä: Miettinen
Rakkaudenkuja 6
Rakennettu 1928

Suutari ja liikemies Antti Edvard (Eetu) Miettinen (1889–1943) rakennutti Saunasärkäksi kutsutun talon vuonna 1928. Miettinen piti talossa suutarinverstasta, jonka toiminta siirtyi hänen viereiselle tontille rakennuttamaansa uuteen taloon vuonna 1934. Tällöin Saunasärkän talon osti Miettiseltä Eetu Karukangas (ent. Kakkinen), joka saapui kirkonkylään Kannaksenkylältä. Ennen talvisotaa rakennuksessa oli Eelis Savolaisen kellokauppa ja -korjaamo, ja 1940-luvulla talossa toimi räätäli Aatu Leskinen. Karukankaan perikunnalta rakennus siirtyi Arvi Maljalle ja häneltä edelleen vuonna 1980 Lahja ja Raimo Tuonoselle asuinkäyttöön. Talon ulkoasu edustaa sotia edeltänyttä rakennusperinnettä.

 

20. Miettilä

Rakkaudenkuja 4
Rakennettu 1934

Suutari Eetu Miettinen rakennutti 1930-luvulla tälle tontille ensin suutarinverstaan, joka on nykyisin ulkorakennuksena. Päärakennus eli Miettilä valmistui vuonna 1934. Miettinen perusti taloon suutarinverstaansa ohelle erillisen kenkäkaupan, joka merkittiin kaupparekisteriin vuonna 1937. Kenkäkaupan johtoon tuli vuonna 1944 Eetu Miettisen poika Unto, ja kaupan valikoima laajeni kengistä myös muihin pukineisiin. Juuassa nykyisinkin toimiva Kenkä ja vaate Miettinen on saman suvun yritys jo neljännessä polvessa.

Päärakennuksessa oli 1930-luvun lopulla myös lainakirjasto sekä postikonttori, jota hoiti Martta Pitkänen apunaan Aili Immonen. Miettisen kauppa oli talossa vuoteen 1966, kunnes rakennuksen ostivat Annikki ja Helge Halonen. Haloset tekivät taloon 1970-luvun alussa laajan peruskorjauksen, jolloin vain seinien ulkokuoret jäivät paikoilleen. Annikki Halonen piti rakennuksessa parturi-kampaamoa vuoteen 1986 asti.

 

21. Seurojentalo

Apteekintie 5
Rakennettu 1926

Seurojentalon paikalla sijaitsi aiemmin Juuan Vapaapalokunnan talo, joka tuhoutui tulipalossa kesällä 1921. Palon kerrotaan saaneen alkunsa jonkun palokuntalaisen varomattomasta tulenkäsittelystä. Vapaapalokunnan talo oli tarjonnut toimitilat Juuan porvarillisille yhdistyksille ja järjestöille. Juuan Porvarillisten Edistysseurain Taloyhdistys rakennutti uuden talon vuonna 1926 jatkamaan tätä tehtävää.

Talousvaikeuksien takia Taloyhdistys joutui myymään rakennuksen Juuan Suojeluskunnalle vuonna 1933. Suojeluskunta ja Juuan Lotta Svärd -yhdistys toimivat talossa vuoteen 1944 eli suojeluskuntien lakkauttamiseen asti. Taloa isännöi tuohon aikaan suojeluskunnan päällikkö Paavo Hyöky.

Suojeluskunnan lakkautuksen jälkeen rakennus lahjoitettiin takaisin entiselle omistajalle eli Taloyhdistykselle, jonka nimi vaihtui vuonna 1948 Juuan Valistusseurojen Kannatusyhdistykseksi. Kansan suussa talon nimi muuttui hiljalleen suojeluskuntatalosta Seurojentaloksi. Taloyhdistyksen puheenjohtajana oli 40 vuoden ajan eli vuoteen 1988 saakka kauppias ja talousneuvos Simo Nykänen.

Seurojentalossa oli pitkään Teatteri Seuran elokuvateatteri, jonka elokuvakoneenhoitajana oli vuosina 1944–87 Ilmari Saastamoinen. Vuonna 1997 elokuvayrittäjäksi tuli Hannu Miettinen. Juuan Jänne järjesti 1950-luvulla talossa tanssi-iltoja, ja talo on ollut Juuan Karjalais-Seuran näytelmien esityspaikkana sekä Juuan Mieskuoron harjoitustilana. Talossa on vuosien varrella ollut myös nimismiehen kanslia, kotiteollisuusneuvonta-asema, keskikoulu ja museo.

Seurojentalon julkisivulla on ollut aikoinaan kaksikerroksinen kuisti, joka on korvattu kahdella sisäänkäynnillä. Elokuvien näyttämistä varten tarvittu konehuone on rakennettu jälkikäteen. Rakennusta on peruskorjattu 1990-luvulla sekä 2020-luvulla, ja se on edelleen aktiivisessa käytössä esimerkiksi juhla- ja kokoustiloina.

 

22. Apteekki

Apteekintie 8
Rakennettu 1922

Juuan ensimmäinen apteekki toimi Tuhkalan talossa Kirkkotiellä vuosina 1894–99, jolloin apteekkarina oli suomalaisen lääketeollisuuden uranuurtaja Albin Koponen. Alkuperäisen apteekkitalon tälle paikalle rakennutti apteekkarina 1913–22 toiminut Johan Hedman. Talo kuitenkin tuhoutui melko uutena vuoden 1921 tulipalossa, joka levisi viereisestä Vapaapalokunnan talosta.

Apteekkariksi vuonna 1922 tullut Albin Wickström rakennutti paikalla nykyisin olevan apteekkitalon entisen talon perustuksille ja vanhojen piirustusten mukaan. Wickströmin jälkeen apteekkarina oli vuosina 1942–73 Kerttu Manner ja hänen jälkeensä Väinö Elovaara, joka siirsi apteekkitoiminnan pois talosta vuonna 1975. Tällöin apteekkitalo jäi yksityiseksi asuintaloksi ja on siinä käytössä edelleen.

Apteekin piharakennuksessa sijaitsi aikanaan apteekkari Hedmanin limonaditehdas, jonka toimintaa jatkoi myös Wickström ja hänen kuoltuaan vuonna 1942 tehtaan työntekijät Uuno ja Helvi Muukkonen. Limonadin vesi saatiin Lähteelän kirkasvetisestä lähteestä Sorveusvaaran alarinteeltä. Juuan Apteekin Vesitehtaan limonadeja olivat metsämarjakuohu, päärynälimonadi ja portteri.  

 

23. Apteekintie 2

Muita nimiä: Hattu ja kukka
Rakennettu 1920-luvun puolivälissä

Apteekintie 2:ssa sijaitseva talo on rakennettu 1920-luvun puolivälissä asuin- ja liikerakennukseksi. Muistitiedon mukaan rakentamisesta vastasivat kirvesmiehet Jussi ja Aatami Kakkinen. Talo oli alun perin yksikerroksinen, ja toinen kerros on lisätty todennäköisesti ennen 1950-lukua. Pärekatto muutettiin 1930-luvulla tiilikatoksi, johon saatiin tiilet viereisellä tontilla sijainneelta Hannes Nykyrin kattotiilitehtaalta.

Vuonna 1937 talon omistajaksi tuli linja-autonkuljettaja Pekka Nissinen, jonka vaimolla Paula Nissisellä oli talossa parturi-kampaamo. Sotavuosien välirauhan aikana Mikko Hiljasella oli talossa vaatekauppa. Talo siirtyi vuonna 1944 opettaja Toivo Tirkkosen omistukseen, joka vuokrasi talon Ville Miettisen ja Jalmari Nuutisen suutarinverstaan käyttöön. Juho Hyvönen piti talossa vuosina 1945–48 Juuan Siviili- ja Virkapukimo -nimistä vaatturinliikettä.

Vuosina 1955–80 talossa oli Anja Huotarin pitämä Hattu ja Kukka -niminen liike, joka myi naisten hattuja, kukkia ja kukka-asetelmia. Ennen hattu- ja kukkakaupan perustamista Huotari oli ollut Juuan Osuuskaupan myymälänhoitajana Paalasmaalla. Vuonna 1990 talon ostivat Arja ja Pentti Kokkonen. Arja Kokkosella oli talossa Nukke-Paja-niminen nukkekauppa. Nykyään talossa toimii majoituspalvelu, ja se on myös vakituisessa asuinkäytössä.

Lähteet:
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy/Juuan kunta 2020: Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennusalue. Rakennetun kulttuuriympäristön päivitysinventointi.
Juvonen, Jaana 2017: Juuka 1867–2017: kunnan historia.
Puoskari, Matti 2013: Puu-Juuan raitilta.
Vaarojen Sanomat, 25.6.–31.12.2002: Puu-Juuan raitilta -juttusarja, osat 1–20, Matti Puoskari.