Rostuvin hautausmaalle haudattuja henkilöitä
Rostuvin hautausmaan vanhimmalla eli 1. osastolla on monien tunnettujen juukalaisten hautoja. Heitä ovat muun muassa Juuan ensimmäinen kirkkoherra Werner Wilhelm Wilskman (1813–1887), lukkari Samuel Wilhelm Stenius (1820–1909), kirkkoherra Frans Jalmari Tela (1882–1970) ja pitkäaikainen kunnanlääkäri Heikki Moisio (1895–1955).
Toinen pitkäaikainen kunnanlääkäri Matti Pohjola (1933–1997) on haudattu osastolle 7. Koulumestari ja kiertokoulun opettaja, kuntakokouksen puheenjohtaja Taavi Kiiskisen (1845–1920) hauta on osastolla 9. Kotiseuturunoilija Viljo Tuomelan eli Matti Hyttisen (1895–1977) hauta on osastolla 13.
Hautausmaan vanhalla puolella on muutamia ortodoksien hautoja, mutta Juuan varsinainen ortodoksinen hautausmaa sijaitsee noin kilometrin päässä Rostuvilta Juankoskelle päin. Sinne on haudattu esimerkiksi pitäjänneuvos Pauli Repo (1915–1997), Juuan kotiseututyön uranuurtaja ja kotiseutuarkiston perustaja.
Werner Wilhelm Wilskman (1813–1887)
Werner Wilhelm Wilskman oli Juuan ensimmäinen kirkkoherra. Hän toimi tehtävässä vuosina 1880–87. Juuan seurakunta oli itsenäistynyt Pielisjärven emäseurakunnasta vuonna 1851, mutta oman kirkkoherran nimitys käynnisti toden teolla itsenäisen seurakunnan ajan. Wilskman syntyi Saarijärvellä vuonna 1813 ja toimi ennen Juukaan tuloa pappina syntymäpitäjässään sekä Lammilla, Juvalla ja Kesälahdella.
Samuel Wilhelm Stenius (1820–1909)
Samuel Wilhelm Stenius teki pitkän uran Juuan seurakunnan lukkarina vuosina 1840–1909, ja hän oli työnsä ohella aktiivisesti mukana pitäjän sivistystyössä. Vuonna 1870 hänet valittiin kuntakokouksen esimieheksi kolmeksi vuodeksi, mutta tehtävää hoiti suurelta osin varaesimies Lauri Tuhkanen. Stenius ja hänen vaimonsa Loviisa olivat 1880-luvulla Juuan ensimmäisen kansakoulujohtokunnan jäseniä. Stenius toimi myös ensimmäisenä esimiehenä vuonna 1887 perustetussa Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran Juuan piirikunnassa. Vuosina 1888–93 Stenius kiersi kesäisin antamassa pitäjän lapsille pakollisia isorokkorokotuksia. Steniuksen pojasta Emil Steniuksesta tuli Kuopion läänin maaherra (1905–11).
Taavi Kiiskinen vaimonsa Tiinan kanssa (edessä vasemmalla) kultahääpäivänään. Ympärillä sukua ja ystäviä. Kuva: Kari Tuhkasen kokoelma, Juuan kotiseutuarkisto.
Taavi Kiiskinen (1845–1920)
Frans Jalmari Tela (1882–1970)
Frans Jalmari Tela oli Juuan kirkkoherra vuosina 1923–1951. Hän oli pitäjässä muutenkin aktiivinen ja näkyvä hahmo ja lukeutui aikanaan kunnan varakkaimpiin henkilöihin. Tela toimi muun muassa Juuan säästöpankin isännistön kunniapuheenjohtaja sekä vuonna 1935 Juuassa pidetyn suuren maatalousnäyttelyn toimikunnan puheenjohtajana. Poliittisesti oikeaan laitaan sijoittuva Tela oli Juukaan vuonna 1934 perustetun Isänmaallisen kansanliikkeen paikallisyhdistyksen näkyviä toimijoita ja mukana myös suojeluskunnan toiminnassa.
Tauno Gröndahlin maalaama Heikki Moision muotokuva on esillä Juuan terveyskeskuksessa. Kuva: Matti Puoskari.
Heikki Moisio (1895–1955)
Heikki Moisio oli Juuan kunnanlääkäri vuosina 1931–39 ja 1944–55. Hän oli pidetty lääkäri niin tavallisen kansan kuin pitäjän herrojenkin keskuudessa. Moisio toimi sodan aikana kenttäsairaalan ylilääkärinä, missä hänestä kehittyi taitava kirurgi. Kunnanlääkärinä Moisio oli täystyöllistetty, sillä hän teki leikkauksia hautausmaan vieressä sijainneessa kunnansairaalassa, piti vastaanottoa vuonna 1931 kirkonkylälle valmistuneessa lääkäritalossa ja vieraili sairaiden kodeissa. Moisio oli Juuan oli suojeluskunnan esikunnan jäsen 1930-luvulla. Hän toi Juukaan ajatuksen metsästysyhdistyksen perustamisesta ja olikin vuonna 1934 perustetun yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja.
Viljo Tuomela (Matti Hyttinen, 1895–1977)
Viljo Tuomela, alkuperäiseltä nimeltään Matti Hyttinen, oli Juuan kotiseuturunoilija. Hän oli hyvin tuottelias kirjoittaja, jonka runot koskivat usein kansanomaisista aiheita, kuten luontoa, työtä ja ihmisiä. Tuomela kirjoitti runoja myös erilaisista merkittävistä tapahtumista, kuten Juuan kirkonkylässä vuonna 1935 pidetystä maatalousnäyttelystä. Juuka-seura on julkaissut Tuomelan runoja kokoelmina. Viljo Tuomelan kotipaikka eli Tuomelan tupa sijaitsee Ahmovaarassa. Runoilijan kotimökissä toimi jonkin aikaa Ahmovaaran puhelinkeskus, jonka toiminnasta vastasi Tuomelan äiti Marjatta Hyttinen. Juuka-seura ja muut paikkakuntalaiset rakensivat vuonna 1972 talkoilla uuden Tuomelan tuvan vanhan, huonokuntoisen mökin tilalle. Tuomelan tuvan kotimuseo on avoinna vierailijoille kesäisin.
Pauli Repo (1915–1997)
Pauli Repo oli Juuan pitäjäneuvos ja kotiseututyön uranuurtaja. Hän teki pitkän uran Juuan sosiaalisihteerin ja sosiaalijohtajan virassa vuosina 1947–78 ja toimi myös sosiaalialan järjestöissä, esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Juuan osastojen puheenjohtajana. Repo sai pitäjäneuvoksen arvon vuonna 1981. Pauli Repo toimi sivutoimisena kirjastonhoitajana vuosina 1945–71, jolloin Juuan kirjastotoimi suorastaan henkilöityi häneen. Repo teki aktiivista kotiseututyötä Juuka-seurassa ja toimi sen puheenjohtajana vuosina 1973–83. Hän nosti 1970-luvulla yhdessä rakennustarkastaja Reijo Meriläisen kanssa esiin ajatuksen Puu-Juuan suojelusta, ja seura tekikin virallisen aloitteen asiasta 1980-luvun alussa. Samoihin aikoihin perustettu Juuan kotiseutuarkisto on myös Revon aikaansaannos.
Matti Pohjola (1933–1997)
Matti Pohjola oli Juuan kunnanlääkäri vuosina 1961–96. Pohjola teki mittavan uran vuonna 1976 valmistuneen terveyskeskuksen johtavana lääkärinä, ja hoiti tehtävää aina eläköitymiseensä eli vuoteen 1996 saakka. Pohjola kehitti uransa aikana aktiivisesti Juuan terveydenhuoltoa. Hän pyrki esimerkiksi lisäämään avohoitoa ja parantamaan terveyskeskuksen laatua niin, että juukalaisia voitiin hoitaa mahdollisimman pitkälle omassa kunnassa.
Lähteet:
Juvonen, Jaana 2017: Juuka 1867–2017: kunnan historia.
Vaarojen Sanomat 13.7.2001: Hautakivet historian kertojina.
Juuan seurakunta