Puoli vuosisataa Juukalaista kotiseututyötä

Maanantaina päättyneet Juuan kotiseutupäivät juhli näkyvästi sunnuntaina liikunta-kulttuuritalolla. Ellinpäivien kotiseutujuhlassa oli tavallistakin enemmän painoarvoa tänä vuonna, kun Juuka-seura täyttää 50 vuotta.

Juhlassa, johon oli osallisena noin 230 henkeä, julkistettiin perinteiseen tapaan uusi Elli. Hän on 4H-työn parissa ansioitunut Pirjo Hämynen.

Tänä vuonna palkittiin joukko kotiseutuaatteen hyväksi muodossa tahi toisessa toimineita ja toimivia. Kunniapuheenjohtajaksi Juuka-seura kutsui Pentti Alangon. Suomen Yrittäjien Timanttiristi myönnettiin lehden pitkäaikaiselle päätoimittaja-toimitusjohtajalle Risto Alangolle 31 vuoden palveluksesta.

Kultaisten ansiomerkkien saajien joukossa oli muun muassa Olavi Tiittanen, erityisistä ansioista kotiseututyön ja Juuka-seuran hyväksi. Hän oli yksi aloitteentekijöistä, kun seura vuonna 1966 perustettiin.

Ellinpäivien kotiseutujuhlan puhujavieraaksi oli kutsuttu entinen valtiosihteeri, nykyinen Kotiseutuliiton hallituksen varapuheenjohtaja, ministeri Raimo Sailas.

Ministeri Sailas tervehti juhlivaa seuraa ja kertoi tutustuneensa Juukaan uunituoreen Juuka-seuran 50-vuotishistoriikin myötä.

Raimo Sailas haki vertailukohtia tähän päivään kunnan perustamisen ajoilta, 1860-luvulta.

– Noihin aikoihin Suomessa tappoi nälkä ja taudit. Jos vertaa tähän päivään, niin eivät ne niin kaukaista historiaa ole. Meidän isovanhempien vanhemmat ovat tuon ajan kokeneet.

Sailas muistutti vanhasta viisaudesta, tiedostaa tuore ja vanhempikin historia. Sikäli hän on huolissaan esimerkiksi siitä, että kouluissa vähennetään historian opetusta.

– Kansallisen identiteetin kannalta on hyvä olla perillä siitä, mitä meillä ja muualla maailmassa on aikojen saatossa tapahtunut.

 

Merkittävä paikallishistorian tallentaja

Kotiseutuyhdistykset, kuten Juuka-seura, ovat merkittäviä paikallishistorian tallentajia. Vuonna 1949 perustetun Kotiseutuliiton Sailas puolestaan mainitsi olevan Suomen suurin kulttuurijärjestö.

– Kotiseutuaate, mitä se on? Jokainen määrittelee itse oman kotiseutunsa. Synnyin Nivalassa ja asuin siellä 20 vuotta, sittemmin Espoossa, joka on nyt kotiseutuni. Tuskin se koskaan saavuttaa sitä asemaa sydämessäni, mikä on Nivalalla.

Kotiseututyön tärkeitä arvoja ovat yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuuden tunne.

– Paraikaa tutkitaan kotiseutuaatteen käsitteiden merkitystä. Työ pitäisi valmistua ensi vuonna, ministeri totesi.

Kotiseutuliiton strategiassa hän alleviivasi muun muassa jäsenkentän tukemisen, koulutuksen, hanketoiminnan yhdistyksille ja kotiseutulehdet.

 

Kotiseutuaate voi hyvin

Kun kuntaliitoksia alkoi tulla, epäiltiin, että se voisi rapauttaa kotiseutuaatetta. Ministeri Sailas totesi, että paremminkin on käynyt painvastoin.

– Kotiseututyö on paremminkin virkistynyt.

Sailas muistutti myös sodan jälkeiseen raivaajasukupolven työn merkityksestä ja suurista muutoksista.

– Juuan väkiluku vuonna 1952 oli 12 460, vuonna 1980 alle 8 000 ja viime vuoden lopulla 5 090, Sailas luetteli.

Hän puhui tuolla aikavälillä tapahtuneesta valtavasta yhteiskunnallisesta muutoksesta.

– Elinkeinorakenteet ovat muuttuneet. Eräät elinkeinon alat Juuassakin ovat suurissa vaikeuksissa.

Kotiseututyön merkityksen Sailas näkee myös kuntaa tukevana toimintana, joka on omiaan avaamaan ovia elinkeinoelämälle.

 

Musiikkia ja runoja

Tilaisuuden tervehdyssanat lausui Juuka-seuran puheenjohtaja Pekka Pietiäinen.

Tapahtuman musiikkiesityksistä vastasi Karjalan Maanpuolustussoittokunta. Kuultiin muun muassa Kaj Chydeniuksen Laulu Oravasta sekä Emil Genetzin Terve Suomeni maa.

Ellin runon, Einari Vuorelan Kotiseutuni luki Juuka-seuran kunniajäsen ja vuoden 1992 Elli Eila Rissanen.

Päätössanat lausui Juuka-seuran toiminnanjohtaja, päätoimittaja Pasi Karjalainen. Juhla päätettiin yhdessä laulettuun Karjalaisten lauluun.

Juha-Matti Junkkari